Marskin ryyppy

posted in: Artikkelit | 0

Marskin ryyppy

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Alaotsikko: juomakulttuuria Venäjän hovista Mikkelin päämajaan
Kirjailija: Mikko Uola
Kustantaja: SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA
Sarja: SKS:n toimituksia (osa 873)
Julkaistu: 2014
Painos: 2. uud. p
Sidoasu: sidottu
Sivuja: 167
Kieli: suomi

Suomen marsalkka Mannerheimin kulinaarisiin harrastuksiin liittyy hänen omaleimainen juomakulttuurinsa, jonka legendaarisimpia ilmentymiä on Marskin ryyppy. Kirja kuvaa marsalkkamme hienostunutta juomakulttuuria chevalierkaartin upseerina, ylipäällikkönä päämajassa ja seurapiirien isäntänä. Teoksessa esitellään juoman kehittämiseen johtaneita vaiheita sekä annetaan dokumentteihin perustuva resepti ryypylle, jonka koostumuksesta on olemassa varsin erilaisia käsityksiä. Samalla avautuu näkökulma juomakulttuuriin, jonka oleellinen osa on oikeassa paikassa otetun ryypyn tarjoama pikku nautinto. Pitkään loppuunmyytynä ollut teos on nyt jälleen saatavana.

Marskin ryyppy on marsalkka Mannerheimin nimeen liitetty snapsina nautittava väkevä alkoholiannos. Lähteiden mukaan on tärkeää, että juoma on kaadettu lasissa piripintaan tai pintajännityksen ansiosta jopa hiukan kukkuralleen ja että juoma tarjoillaan jääkylmänä ja juodaan läikyttämättä. Juomasekoituksen yksityiskohdista on kiistelty liki 50 vuotta, eikä alkuperäisen reseptin mukaisia ainesosia enää ole saatavana. Sekoituksen kehitti alun perin Mannerheimin adjutantti Ragnar Grönvall marsalkan pyydettyä tätä tekemään jotain sulfiittispriistä tehdyn sodanaikaisen huonolaatuisen vodkan, ns. tikkuviinan, maulle. Tarkoituksena oli peittää halvan viinan makua lisäämällä mukaan tilkka kalliimpia aineita.

*Mannerheim-internetprojektin mukaan sekoitukseen kuuluu litra Rajamäen akvaviittia, 2 cl kuivaa ranskalaista vermuttia ja 1 cl giniä.

*Alkon Etiketti-lehden mukaan taas käytetään 5 dl Extra Akvaviittia, 5 dl Pöytäviinaa, 2 cl Noilly Prat -vermuttia ja 1 cl giniä.

*Taru Stenvallin kirjassa Marski ja hänen hovinsa (1955) resepti on 1 l Rajamäen akvaviittia, 2 cl vermuttia ja 2 cl giniä.

Kirjan ensimmäisessä kahdessa painoksessa akvaviitin määräksi oli yhden litran sijaan virheellisesti ilmoitettu 1 cl.

*Stenvallin myöhemmässä kirjassa Herrojen ja narrien näyttämöllä (1988) reseptissä oli ginin määrä laskettu yhteen senttilitraan.

*Juomanlaskija-lehden artikkelin (5/2000) mukaan oikea resepti on 5 dl kuivaa, maustamatonta viinaa, 1 cl giniä ja 2 cl makeaa (ei kuivaa) vermuttia.

Mikko Juha Uola (s. 26. elokuuta 1943 Eurajoki) on toimittaja, valtiotieteen tohtori ja vuodesta 1997 alkaen Turun yliopiston poliittisen historian dosentti. Uola valmistui Turun yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1969 ja lisensiaatiksi vuonna 1972. Hän toimi vuosina 1974–1980 Tampereen kaupunginarkiston hoitajana ja vuodesta 1980 Raumalla ilmestyvän Länsi-Suomi-lehden päätoimittajana. Vuonna 1995 Uola väitteli valtiotieteen tohtoriksi.
Uola on julkaissut monia tutkimuksia erityisesti 1930-luvulla Suomessa toimineista oikeistoliikkeistä. Marskin ryyppy -teos on ulkoisesti näppärän kokoinen mutta aiheeltaan sopivan raflaava. Nimittäin Marskin ryyppynä tunnetun väkevän alkoholijuoman historia. Mikko Uolan kirjoittaman teoksen tyyli on mukaansatempaava ja lennokkaasti kirjoitettu. Marskin ryyppy -teos edustaa historiantutkimuksessa enemmän kuvailevampaa tutkimustraditiota, jossa tieteellisyyden sijaan keskitytään enemmän kertovaan ja luettavuutta arvostavaan tyyliin. Mikko Uolan teosta voi siten suositella kaikille reserviupseereille!

Lähteet
Marskin ryyppy
Wikipedia