Summan tarina
Alaotsikko: Talvisodan ratkaisutaistelun ihmiset ja historia
Kirjailija: Jussi Jalonen
Kustantaja: SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA
Sarja: Kirjokansi (osa 134)
Julkaistu: 2017
Sidosasu: sidottu
Sivuja: 367
Kieli: suomi
Summassa helmikuussa 1940 käyty taistelu ratkaisi talvisodan lopputuloksen. Kun neuvostoarmeija onnistui murtamaan suomalaisten sitkeästi pitämän puolustuslinjan, sodan päättyminen oli enää vain ajan kysymys.Eri lähtökohdista sotaan joutuneet miehet kävivät yhdessä läpi torjuntavoiton ja rintaman murtumisen ja jakoivat kolmen kuukauden ajan yhteisen todellisuuden taistelukentillä. Äärimmäiset kokemukset muokkasivat miehiä – läsnä olivat elämänhalu ja selviytymisen ilo, pelko ja tuska, kuolema ja tappaminen. Miltä tuntui rintamakarkuruus tai asetoverin kuolema? Summan tarina on kertomus taisteluun osallistuneiden miesten kohtalosta ja kokemuksista, jotka jättivät syvät jäljet veteraanien mieleen ja elämään. Se on paljastava kuvaus siitä, millaista on olla sodassa. Jussi Jalonen on sotahistorian tutkija ja filosofian tohtori Tampereen yliopistosta.
Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota. Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä ilman sodanjulistusta, ja sota päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton 14. joulukuuta 1939. Toinen maailmansota oli alkanut kolme kuukautta aikaisemmin Saksan ja Neuvostoliiton miehitettyä Puolan. Koska länsirintamalla oli käynnissä vähätapahtumainen valesota, länsimaiden lehdistö seurasi Suomalaisten talvisotaa tarkasti. Termeistä sisu ja Molotovin cocktail tuli kansainvälisesti tunnettuja. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista (talvi 1939–1940 oli vuosisadan kylmimpiä), puna-armeijan valtavista miestappioista (126 875 kaatunutta tai kadonnutta, 188 671 haavoittunutta ja 5 000 vangittua), suomalaisten mottitaktiikasta sekä ”talvisodan hengestä”. Talvisota voidaan jakaa kahteen eri vaiheeseen: 1. Puna-armeijan hyökkäysten epäonnistuminen ja Suomen puolustusvoimien menestyksellinen torjuntataistelu joulukuussa 1939 kaikilla rintamaosuuksilla. 2. Neuvostoarmeijan suurhyökkäyksen paineen aiheuttama suomalaispuolustuksen asteittainen murtuminen Karjalankannaksen länsiosassa ja Viipurinlahdella helmi–maaliskuussa 1940. Rajallisten miehistö- ja materiaalisten resurssien vuoksi Suomen puolustusvoimien taistelukyky oli korkeimmillaan joulukuun lopussa ja, riittävien täydennysten puuttuessa, se aleni sodan loppua kohden. Puna-armeijan tilanne oli päinvastainen; sodan alussa havaittu vihollisen taistelukyvyn vakava aliarviointi ja omien kykyjen yliarviointi voitiin korjata merkittävillä resurssien lisäyksillä tammi–helmikuussa 1940. Sodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle 11 prosenttia maa-alueistaan ja toiseksi suurimman kaupunkinsa Viipurin. Talvisodan synnyttämä revanssihenki oli osaltaan viemässä Suomea jatkosotaan 1941.
Puna-armeijan suurhyökkäys Karjalan kannaksella alkoi 1. helmikuuta 1940, jolloin jalkaväkijoukot hyökkäsivät lukuisten panssarivaunujen tukemina. Aiemmin panssarivaunujen tuhoaminen oli ollut mahdollista kasapanoksin ja polttopulloin, mutta nyt niitä suojasi oma jalkaväki. Panssareiden liikkeet olivat nyt riippuvaisia jalkaväen etenemisestä. Tästä syystä hyökkäyksestä tuli hidas ja junnaava. Neuvostoliittolaiset eivät edelleenkään käyttäneet mitään erityistä oveluutta. He luottivat pelkästään ylivoimaansa ja ehtymättömään materiaaliinsa sekä noudattivat kaavamaisesti ohjesääntöjään. Tämä aiheutti heille erityisen tuntuvia tappioita. Kymmenen päivän ajan suomalaisten onnistui torjua iskut, mutta lopulta puolustajien voimat alkoivat ehtyä. Materiaalin puute oli sietämätöntä. Suomalaisten tykistöllä ei ollut ammuksia jäljellä. Mannerheim-linja murtui Summajärven lohkolla ylivoimaisen vihollisen edessä 11. helmikuuta 1940. Summan puolustajat olivat kestäneet yli kaksi kuukautta äärimmäisiä olosuhteita ja herkeämätöntä painetta. Neuvostojoukot saivat lopulta murrettua loppuunkuluneet ja -väsyneet Summan puolustajat Lähteen tien suunnassa 11. helmikuuta 1940. Kaksi päivää läpimurron tapahduttua saatiin avuksi 5. divisioona, mutta tällä ei ollut enää tilanteen kannalta merkitystä.
Summan tarina -teos on selkeästi kirjoitettu ja yleistajuista kieltä. Jussi Jalonen on sotahistorian tutkija ja filosofian tohtori Tampereen yliopistosta. 105 kunnian päivien ratkaisevin taistelu tuodaan henkilöiden, tapahtumien ja taustojen osalta ansiokkaasti esille. Summan tarina -teos jakautuu 11 päälukuun ja ne tarkentaviin alalukuihin, joissa käsittely alkaa talvisodan syttymisestä, kannaksen suojajoukko taisteluineen aina maaliskuiseen sodan päättymiseen saakka. Jalosen teos edustaa historiantutkimuksessa tarkkaa tieteellistä tutkimustraditiota. Kokonaisuutena teos sopii kaikentasoisille lukijoille: havainnollisuudessaan ja yleistajuisuudessaan myös sotahistoriaan perehtymättömille. Teksti, kartat ja kuvitus (kuvaliite teoksen keskellä) ovat hyvin tasapainossa ja tukevat Summan tarina -teoksen lukemista.
Lähteet
Summan tarina
Wikipedia