Suomi sodassa
Alaotsikko: Laulut auttoivat
Kirjailija: Seppo Porvali
Kustantaja: readme.fi
Julkaistu: 2017
Sidosasu: sidottu
Kieli: suomi
Sivuja: 149
Teos Suomi sodassa – Laulut auttoivat kertoo sotiemme ajan viihteestä, lauluista, jotka auttoivat rintamalinjan kurimuksessa, niiden tekijöistä ja esittäjistä. Talvisota oli lyhyt ja ankara. Viihdytyskiertueille tuona aikana ei ollut tilaa. Mutta etulinjan korsuissa poikiamme viihdyttämässä kiersi Lapatossu eli näyttelijä Aku Korhonen mukanaan usein kollega Uuno Laakso, jotka nostivat hauskoilla jutuillaan hymyn, jopa naurun etulinjan miesten taistelujen rasittumille kasvoille. Jatkosodassa päämaja valjasti viihteen käyttöön maan tunnetuimmat asevelvolliset taiteilijat Tauno Palosta Georg Malmsteniin, jotka viihdytyskiertueillaan riensivät sotilaittemme iloksi aina Hangosta Petsamoon. Sota-aika tuotti monta kaunista säveltä ja nosti esiin useita kuuluisuuksia, yksi heistä oli alikersantti Henry Theel. Kappale Äänisen aallot käytiin levyttämässä Saksassa, kun siihen Suomessa olojen niukkuuden takia ei ollut mahdollisuutta. Silmien välliin, Eldankajärven jää, Röhöranta, Äänisen aallot, Ilta Kannaksella, Kremlin uni, Njet Molotoff, Vartiossa, Iso-Iita ovat kaikki sota-ajan tuotoksia. Monista syntyi ikivihreitä kappaleita ja yhtä monet joutuivat sotien jälkeen sensuurin (lue: neuvostoliitto-laisten) hampaisiin. Suomen kohtalo oli vaakalaudalla, mutta rintama piti ja kesti. Tässä tehtävässä niin sanotulla ikäväntorjunnalla oli erittäin suuri merkitys.
Viihdytysjoukot olivat aluksi Valtion tiedoituslaitoksen, myöhemmin Suomen puolustusvoimien alaisuudessa vuosina 1941–1944 toiminut organisaatio. Sen tehtävänä oli kohottaa sotilaiden moraalia ja mielialaa. Talvisodassa viihdytystoiminta oli vähäistä. Jatkosodan aikana tilanne korjattiin ja viihdytyskiertueita järjestettiin runsaasti. Viihdytysjoukkojen kiertueet olivat hyvin suosittuja ja toivottuja tapahtumia rintamalla. Viihdyttäjinä toimi mm laulajia, muusikkoja, näyttelijöitä, runonlausujia, pakinoitsijoita, taikureita, tanssijoita ja voimistelijoita. Osa heistä oli määrätty viihdytystehtäviin asevelvollisina, osa oli siviilejä. Näyttelijöistä rintamalla kiersivät muun muassa Tauno Palo, Ansa Ikonen, Leif Wager, Lasse Pöysti (“Suomisen Olli”) ja Maire Suvanto (“Suomisen Pipsa”), laulajista Eugen Malmstén, Olavi Virta sekä Harmony Sisters. Tapio Rautavaara oli viihdytysjoukkojen radioäänistä tunnetuin.
Taidemusiikin ja viihdemusiikin väliset arvotuserot katosivat sodan aikana. Kansakunnan piti olla joka saralla mahdollisimman yhtenäinen, jotta sodasta olisi selvitty. Jyrkkään kahtiajakoon palattiin pian sodan päätyttyä. Sotavuosina Suomessa oli tanssikielto. Musiikkilajeista erityisen suosittua oli tango; sävellettiin suomalaisia tangoja ja sanoitettiin suomeksi ulkomaisia tangoja, kuten La Cumparsita, joka muualla maailmassa oli ollut soittotango. Harmony Sisters oli eräs sota-ajan suosikkikokoonpanoja; aikakauden menestyksekkäimpiä musiikkikappaleita oli trion tulkitsema Kodin kynttilät. Mieslaulajista suosittu oli Georg Malmstén, joka esitti toisaalta Reino Palmrothin (Pallen) propagandistisia kappaleita, toisaalta taiteellisesti korkeatasoista lyyristä tuotantoa, jonka kirkkain ilmenemismuoto oli George de Godzinskyn Äänisen aallot. Suomalaislaulajista eniten levytyksiä 1940-luvun aikana teki nuori tenori Henry Theel, joka oli tehnyt läpimurron Helsingin Messuhallissa järjestetyssä aseveli-illassa. Vuonna 1945 hän levytti Toivo Kärjen säveltämän Liljankukan, josta tuli ikivihreä.
Äänisen aallot on George de Godzinskyn säveltämä ja Kerttu Mustosen sanoittama suomalainen valssi jatkosodan vuosilta. Aloite ”Äänisen aaltojen” sanoittamiseksi ja säveltämiseksi tuli Suomen armeijan päämajoitusmestarilta, kenraaliluutnantti A. F. Airolta. Monet tuon ajan suositut valssisävelmät olivat alkuaan venäläisiä, kuten Maks Kjussin ”Amurin aallot”, Itämeren laivaston kapellimestari G. Dobrianskin ”Elämää juoksuhaudoissa” tai Ilja Šatrovin Mantšurian kukkuloilla. Airo piti tätä ongelmallisena ja halusi tilalle jotain suomalaista. George de Godzinsky sävelsi valssin Äänisjärven rannalla, mistä se sai nimensä. Kerttu Mustosen kirjoittamat propagandistiset sanat heijastelevat Suur-Suomi-ideologiaa ja kuvaavat suomalaiset Itä-Karjalan vapauttajina. Alun perin valssin levytti Georg Malmstén Saksassa helmikuussa 1942 31 muun kappaleen kanssa. Myöhemmin ”Äänisen aaltoja” ovat levyttäneet mm. Reijo Taipale, Joensuun Mieslaulajat, Solistiyhtye Suomi, Espoon Mieslaulajat, Korsuorkesteri, Jaakko Ryhänen ja Eino Grön, harmonikalla mm. Kalle Palonen ja Veikon Hanurikvartetti.
Kokonaisuutena Suomi sodassa laulut auttoivat -teos sopii kaikentasoisille lukijoille: havainnollisuudessaan ja yleistajuisuudessaan myös sotahistoriaan perehtymättömille. Teksti ja kuvitus ovat hyvin tasapainossa ja tukevat teoksen lukemista. Suomi sodassa laulut auttoivat -teos edustaa historiantutkimuksessa kuvailevampaa tutkimustraditiota. Seppo Porvalin kirjoittama teos on sisällöltään erittäin informatiivinen ja sotiemme ajan viihdemusiikin tuotanto on tuotu havainnollisesti esille, teoksen liitteenä on Sota-ajan laulut-cd, sisältäen 16 ehkä tunnetuinta sota-ajan musiikkikappaletta (myös Äänisen aallot), lukemisen ohessa kuunneltavaksi. Suomi sodassa laulut auttoivat -teos täyttää siten hyvin paikkansa sotahistoriallisten kirjojen joukossa.
Lähteet
Suomi sodassa laulut auttoivat
Wikipedia