Aseveljet korpisodassa
Alaotsikko: Siilasvuon III Armeijakunta Vienassa 1941-1944
Kirjailija: Ari Rautala
Kustantaja: Gummerus
Julkaistu: 2018
Sidosasu: sidottu
Kieli: suomi
Sivuja: 412
Jatkosodan alussa kokonainen suomalainen armeijakunta alistettiin saksalaisten komentoon.III Armeijakunnan komentaja, jääkärikenraali Hjalmar Siilasvuo joutui vaikeaan tilanteeseen. Hän oli vastedes saksalaisen esimiehen alainen, mutta joutuisi samalla ottamaan huomioon ylipäällikkö Mannerheimin näkemykset. Hänen joukkojensa vaivana olivat vihollisen kova vastarinta, huonot tiet, sääsket ja usein huonosti toimiva huolto. Ari Rautala kertaa sotatapahtumia ja perehtyy Siilasvuon vaikeuksiin johtaa joukkoja ristiriitaisessa tilanteessa. Hän käsittelee kirjassaan III Armeijakunnan vaiheita aina vuoteen 1944, jolloin se siirrettiin Karjalankannakselle.Aseveljet korpisodassa on ensimmäinen III Armeijakunnan jatkosotaa käsittelevä kokonaisteos.
III armeijakunta oli jatkosodassa suomalainen sotilasyksikkö, joka vastasi rintamaosuudesta saksalaisen XXXVI armeijakunnan ja Rukajärvellä olleen Suomen 14. divisioonan välillä Kannakselle siirtymiseensä saakka vuonna 1944. Kannaksen taistelujen jälkeen Armeijakunnan esikunta johti Lapin sodan taisteluita lakkauttamiseensa saakka 28. marraskuuta 1944. Hjalmar Fridolf Siilasvuo (vuoteen 1936 saakka Strömberg; s. 18. maaliskuuta 1892 Helsinki – k. 11. tammikuuta 1947 Oulu) oli suomalainen jääkärikenraaliluutnantti ja Mannerheim-ristin ritari, joka tunnetaan erityisesti Suomussalmen taisteluiden johtajana. Siilasvuo taisteli kaikkiaan viidessä sodassa. Siilavuo ylennettiin kenraalimajuriksi 8. huhtikuuta 1940.
Kesällä 1941 jatkosodan syttyessä hän oli kenraali Nikolaus von Falkenhorstin johtamien saksalaisten esikunnalle alistetun III armeijakunnan (III AK) komentaja. Vihollisuuksien alettua III armeijakunta eteni Vienan Karjalaan, jossa vihollisia oli aluksi vain vähän. Saksalaiset tavoittelivat Muurmannin rataa ja Vienanmeren rantaa, mutta eteneminen ei oikein sujunut muun muassa puuttuvan tieverkoston ja vihollisen vahvistumisen takia. Falkenhorstin kehotuksesta Siilasvuo painosti joukkojaan etenemään Sohjananjoelle ja tappioita alkoi kertyä. Eversti Jussi Turtolan komentama Ryhmä J, Jalkaväkirykmentti (53) (JR53) jäi Kiestingissä mottiin. Vaikka suomalaiset pääsivät aikanaan murtautumaan motista, eversti Turtola kaatui yhdessä satojen miestensä kanssa näissä taisteluissa. Joukkoihin kuului myös JR 12 II pataljoona eli Koskimaan pataljoona ja heti sodan alusta asti. Muut pataljoonat olivat Sallan suunnan taisteluissa. Uhtuan rintamalta irrotettiin myös yksi sissipataljoona Turtolan avuksi.
Tappioiden kasvaessa ja taistelumoraalin laskiessa joukot alkoivat kutsua johtajaansa “Jalmari Veriseksi” ja epäilivät tilanteita pitkittävän Siilasvuon uhraavan suomalaisia miellyttääkseen saksalaisia. Divisioona J:ksi muuttunut Ryhmä J oli harvennut alkuperäisestä 2 800 miehestä 800:aan. Marraskuun puolivälissä 1941 Siilasvuo omavaltaisesti ja enempiä selittelemättä keskeytti hyökkäämisen. Jo aiemmin huonontuneet välit saksalaisten kanssa puhkesivat molemminpuoliseen syyttelyyn. Tapahtumista masentunut 6. divisioonan komentaja eversti Verner Viikla jopa tappoi itsensä. Marraskuun hyökkäyksessä oli suurvaltapolitiikka mukana. Mannerheimia painostettiin keskeyttämään hyökkäys, mutta hän ei voinut käskeä saksalaisille alistettua Siilasvuota suoraan vaan joutui vihjailemaan “ettei olisi viisasta katkaista Muurmannin rataa”.
Seuraavan vuoden kesällä, 3. heinäkuuta 1942, hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi, mutta vuoden lopulla hänet siirrettiin sotakoulujen ylitarkastajaksi Helsinkiin aina helmikuuhun 1944 saakka. Vaikka komennus vaati pätevyyttä, ei Siilasvuo ollut tyytyväinen pöytätyöhön. Kevättalvella 1944 Siilasvuo palasi rintamalle, tällä kertaa Karjalankannakselle, takaisin välillä hajotetun ja uudelleenkootun III armeijakunnan komentajaksi. Armeijakunnan muodostivat 15. divisioona ja 19. prikaati, ja sillä oli rintamavastuu Itä-Kannaksesta, eli rintaman Laatokkaan päättyvästä osasta. 9. kesäkuuta 1944 käynnistyneen Neuvostoliiton suurhyökkäyksen Siilasvuo joukkoineen sai vaikeuksien jälkeen taltutettua omalla kaistallaan heinäkuun puolivälin jälkeen. Rintamatilanne vakiintui, aselepo astui voimaan 4. syyskuuta 1944 ja osapuolet tekivät 18. syyskuuta 1944 Moskovassa sopimuksen välirauhasta. Sota Neuvostoliittoa vastaan oli ohi.
Aseveljet korpisodassa -teos on helposti omaksuttavaa yleistajuista kieltä. Tietokirjailija, eversti evp. Ari Rautalan kirjoittama teos on sisällöltään kattava ja II armeijakunnan vaiheet (perustaminen, taistelut ja lakkauttaminen) on tuotu yksityiskohtaisesti esille. Tietokirjailija, eversti evp. Ari Rautalan teos edustaa sotahistoriantutkimuksessa tarkempaa tieteellistä tutkimustraditiota. Aseveljet korpisodassa -teos täyttää siten hyvin paikkansa sotahistoriantutkimusten joukossa.
Lähteet
Aseveljet korpisodassa
Wikipedia