Suomen jääkärit – itsenäisyytemme kärkijoukko
Kirjailija: Jääkärisäätiö
Kustantaja: Docendo
Julkaistu: 2019
Sidosasu: sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 588
Millaisia miehiä Suomen jääkärit olivat ja mitä he kokivat vieraissa ja vaikeissa oloissa preussilaisessa sotilaskoulutuksessa? Tämä on kirja heidän perinnöstään itsenäiselle Suomelle. Suomen jääkärit olivat osa Suomen kansallista vapausliikettä. Saksaan vuosina 1915-1917 salateitse lähteneestä noin 2 000 vapaaehtoisesta muodostettiin jääkäripataljoona. Se oli Suomen itsenäistyessä hyvin koulutettu armeijan kantajoukko. Jääkärit kouluttivat ja johtivat Suomen muodostumassa olevan armeijan osastoja vapaussodassa, riisuivat venäläisen sotaväen aseista ja kukistivat punakaartin. Jääkäreissä oli runsaasti työväkeä, mikä aiheutti lojaalisuusongelmia mutta ei kuitenkaan päässyt vaikuttamaan sotatoimiin. Jääkärien sopeutuminen taistelemaan tsaarinarmeijassa palvelleiden suomalaisten, kuten ratsuväenkenraali Mannerheimin, rinnalla ei ollut sekään ongelmatonta. Rauhan vuosina 1920-1939 jääkärit olivat päällystönä ja alipäällystönä kouluttamassa Suomen nuorta armeijaa ja kehittämässä sen taktiikkaa sekä eri aselajeja, suojeluskuntia ja rajavartiointia. Sodissa 1939-1945 jääkärit olivat sotatoimissa marsalkka Mannerheimin alaisina, jo keski-iän saavuttaneina sotilaina sotatoimiyhtymien komentajista rivimiehiin.
Jääkäriliike oli Suomen miesylioppilaiden piireissä vuoden 1914 loppupuolella käynnistynyt ja Jääkäripataljoona 27:n muodostumiseen johtanut aktivistien aloite sotilaskoulutuksen hankkimiseksi Suomen Venäjästä irrottautumista varten. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä 1914 oltiin Suomessa aluksi ensimmäisen sortokauden aikaisen vastarintaryhmittymän kagaalin ja vanhojen aktivistien piireissä varovaisia asennoitumisessa muuttuvaan tilanteeseen. Miesten ylioppilaspiireissä taas syntyi jääkäriliike, joka otti päämääräkseen Suomen aseellisen irrottamisen Venäjästä. Jääkärikoulutuksen 1915–1918 aloitti kaiken kaikkiaan 1 895 vapaaehtoista. Heistä 1 261 (67 %) osallistui Suomen sisällissotaan. Osallistuneista kaatui taisteluissa 128 (10 %) ja haavoittui 238 (19 %). Talvisotaan osallistui kaikenlaisissa sotatehtävissä rintama- ja kotijoukoissa sekä armeijan siviilihallinnollisissa tehtävissä 774 jääkäriä, joista kaatui 24 (3 %) sekä haavoittui 19 (2 %). Mannerheim-risti myönnettiin 20 entiselle jääkärille. Kenraalikuntaan ylennettiin 49 jääkäriä. Jääkäriliikkeen laajennettua sen sosiaalinen pohja leveni kattaen kaikki kansankerrokset. Vasta itsenäistyneellä Suomella ei ollut omaa armeijaa. Sisällissodan syttyessä toisen puolen joukot muodostuivat suojeluskunnista, toinen puoli punakaarteista. Kun maan hallitus julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi, Suomi oli saanut armeijan, jonka upseereina toimivat jääkärit ja johon sovellettiin tsaari Aleksanteri III:n aikaista vuoden 1878 asevelvollisuuslakia.
Suomen jääkärit – itsenäisyytemme kärkijoukko -teos on selkeästi kirjoitettua kieltä ja edustaa sotahistoriantutkimuksessa tarkempaa tieteellistä tutkimustraditiota. Jääkärisäätiön tekemä teos on sisällöltään Jääkäriliikkeestä laajasti kertova historiikki ja se täyttää kiitettävästi paikkansa sotahistoriantutkimusten joukossa.
Lähteet
Suomen jääkärit – itsenäisyytemme kärkijoukko
Wikipedia