Alaotsikko: Diktaattorin uusi elämäkerta
Kirjailija: Oleg V. Hlevnjuk
Kustantaja: Otava
Kääntäjä: Matti Kinnunen
Sidosasu: sidottu
Julkaistu: 2019
Kieli: Suomi
Sivuja: 480
Kuinka Josif Dzugasvilistä kehittyi julma hirmuhallitsija? Josif Stalin käytti ylintä valtaa Neuvostoliitossa 1926-1953. Hän vangitutti ja teloitutti miljoonia kansalaisia. Millaiset kokemukset muokkasivat Stalinista näin säälimättömän? Uudet arkistolähteet, kirjeet ja päiväkirjat piirtävät tarkan ja monipuolisen kuvan diktaattorin häkellyttävästi elämäntarinasta, joka muutti maailmanhistorian kulkua. Vaikuttavin ja paras Stalinista kirjoitettu elämäkerta!
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin (s. 18. joulukuuta 1878 Gori, Tbilisin kuvernementti, Venäjän keisarikunta (nyk. Georgia) – k. 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto), oli bolševikkivallankumouksellinen, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ensimmäinen pääsihteeri (1922–1953) ja Vladimir Leninin seuraaja Neuvostoliiton johdossa. Syntyperältään Stalin oli georgialainen ja hänen äidinkielensä oli georgia. Venäjää hän puhui georgialaisella aksentilla. Stalinin isä oli ammatiltaan kohtalaisesti menestyvä suutari, mutta isän alkoholisoiduttua perheen elintaso laski hyvin heikoksi. Nuorena Stalin joutui toistuvasti vanhempiensa väkivallan kohteeksi. Opiskellessaan Tbilisin pappisseminaarissa nuori Stalin tutustui marxilaisuuteen, minkä vuoksi hänet erotettiin koulusta. Hänestä tuli aktiivinen kommunisti. Hän kohosi bolševikkipuolueen hierarkiassa ja toimi Venäjän sisällissodan aikana sekä poliittisena että sotilaallisena komentajana. Neuvostoliiton ensimmäisen johtajan Leninin kuoltua alkoi valtataistelu, jonka Stalin voitti. Leninin kuoltua 21. tammikuuta 1924 häntä pidettiin yleisesti Neuvostoliiton johtajana ja myös kommunistipuolueen johtajana, mutta monet pitivät häntä alkuun pelkkänä ”keulakuvana”. Hänestä tuli maan kiistaton johtaja vasta, kun hän voitti valtataistelun Leninin seuraajasuosikkina pidettyä Lev Trotskia vastaan vuonna 1928 tai 1929. Hänellä ei milloinkaan ollut hallussaan maan korkeinta virkaa, mutta varsinkin Stalinin vainojen jälkeen hänellä oli tosiasiassa rajoittamattomat diktaattorin valtuudet.
Stalinismi on nimetty Stalinin mukaan. Stalinin hallinnon alkukautta leimasivat suuret yhteiskunnalliset mullistukset, kuten maatalouden pakkokollektivisointi ja raskaan teollisuuden rakentaminen, sekä omiin kansalaisiin kohdistuneet vangitsemiset ja laajat pakkosiirrot. Poliittisten tavoitteidensa ajamiseksi Stalin turvautui valtioterroriin, pani toimeen vähemmistökansallisuuksien pakkosiirtoja, lähetti poliittisiksi vangeiksi tuomittuja ihmisiä pakkotyöhön ja perusti gulag-järjestelmän. Ihmisiä menehtyi sekä pakkotyöhön, nälänhätiin että teloituksiin. Arviot kuolleiden määrästä vaihtelevat lähteestä riippuen suuresti. Yleisesti arvioidaan, että kuolleita oli useita kymmeniä miljoonia. Joka tapauksessa Stalin sai uudistuksilla Neuvostoliitosta suuren talousmahdin ja suurvallan paljon lyhyemmässä ajassa mitä länsimaat odottivat. Toisen maailmansodan alkuvaiheessa Neuvostoliitto liitti itseensä läntisille naapureilleen kuuluneita alueita joko painostamalla tai sodan avulla. Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 1941, jolloin Stalin julisti alkaneeksi “Suuren isänmaallisen sodan”. Neljä vuotta kestäneiden taisteluiden aikana Neuvostoliitto kärsi valtavia aineellisia ja ihmishenkien menetyksiä, mutta löi lopulta vihollisensa. Sodan jälkeen joutuivat myös puna-armeijan valloittamat alueet itäisessä ja keskisessä Euroopassa Stalinin vallan piiriin ja Neuvostoliitosta tuli Yhdysvaltojen ohella maailman johtava supervalta, mikä johti kylmään sotaan. Stalin menehtyi vuonna 1953.
Stalin -teos on helppolukuista kieltä. Oleg V. Hlevnjukin kirjoittama elämänkertateos on sisällöltään mukavan informatiivinen. Stalin -teos tarjoaa punaisen diktaattorin elämänkerran tieteellisen tarkassa, tiiviissä ja lennokkaassa muodossa. Oleg V. Hlevnjukin teos täyttää siten erinomaisesti paikkansa elämänkertojen joukossa.
Lähteet
Stalin
Wikipedia