Räjähtävää voimaa 1-2 (artikkeli)

posted in: Artikkelit | 0

Räjähtävää voimaa 1-2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Alaotsikko: Suomalaisen pioneeritaktiikan kehittyminen itsenäisyyden aikana
Kirjailija: Janne Mäkitalo
Kustantaja: Edita
Julkaistu: 2019
Sidosasu: sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 1069

Pioneeritaktiikkaa ei ole koskaan virallisesti määritelty ohjesäännöissä, mutta itsenäisyyden alusta asti tavoitteena on ollut taistelun voittamisen tukeminen. Pioneeritaktiikan kehityspolku on ollut dynaaminen mutta joskus kivikkoinenkin. Aselajiyksiköiden toiminnan perinteinen luonnehdinta ”lujaa, rumaa ja nopeasti” ei tarkoita kovalla kiireellä ja hätäillen tehtyjä ratkaisuja, vaan pioneeritoiminnan ja pioneerijoukkojen toiminnan suunnittelua, toimeenpanoa ja johtamista taistelun voittamista parhaiten palvelevalla tavalla. Tätä noudattaen hakku on iskenyt isänmaan puolesta jo 100 vuotta. Teos on jaettu kahteen osaan (Räjähtävää voimaa 1 ja 2).

Pioneeritoiminta on aselaji, jonka tehtävänä on hidastaa vihollisen liikettä, edistää omien joukkojen liikkumista ja suojata omia joukkoja vihollisen toiminnan vaikutuksilta. Käytännössä siis esimerkiksi miinoittamalla, rakentamalla siltoja tai linnoittamalla. Esimerkiksi Suomen puolustusvoimissa pioneeritoiminta on yksi maavoimien puolustushaaran osista ja se on tukeva aselaji maavoimien pääaselajille, jalkaväelle. Se vastaa armeijassa suluttamisesta, linnoittamisesta, liikkeen edistämisestä ja näihin suoranaisesti liittyvästä huollosta. Pioneeriaselajin toiminta liittyy aina yhteistoimintaan muiden aselajien kanssa. Suluttamisella tarkoitetaan sellaista määrätietoista toimintaa, jolla pyritään hidastamaan vihollisen liikettä lisäämällä maaston luontaista estearvoa. Käytännössä pyritään sulkemaan vihollisen mahdolliset kulku-urat. Suluttaminen voidaan jakaa miinoittamiseen, hävittämiseen ja murrostamiseen. Miinoittaminen tarkoittaa erilaisten miinoitteiden tekoa, hävittäminen tarkoittaa esimerkiksi siltojen tuhoamista ja murrostaminen voi olla puiden tai kallioleikkauksien räjäyttämistä kulku-uralle.

Linnoittaminen on vihollisen asevaikutukselta suojaavien rakennelmien tekemistä. Lisääntynyt asevaikutus ja ajoneuvokanta ovat lisänneet linnoittamisen tarvetta. Käytännössä kaikki joukot vastaavat omasta linnoittamisestaan ja pioneeriaselajin alaiset joukot antavat tukea raskaimmissa tehtävissä. Liikkeen edistämisellä tarkoitetaan omien joukkojen liikkumisen helpottamista. Tällainen toiminta käsittää siltojen rakentamisen (sekä pika- että pysyvät sillat), ponttonilautat ja -sillat, tienrakennuksen, miinoitteiden raivaamisen ja murrosteiden tuhoamisen. Suojeluala kuuluu pioneeriaselajiin. Suojelupuolustuksen erikoistaistelijat ja suojeluhenkilöstö koulutetaan Porin prikaatiin kuuluvassa Satakunnan pioneeri- ja viestipataljoonan Suojelukomppaniassa Säkylässä. Taistelijan taitojen lisäksi suojelupioneerit hallitsevat monipuolisen suojelu- ja pelastusalan toiminnan kemiallisten, biologisten ja radiologisten aineiden sekä ydinaseuhkan vaaratilanteiden varalle. Koulutus sisältää suojelutiedustelussa, sammutus- ja pelastustehtävissä sekä puhdistustoiminnassa tarvittavat tiedot ja käytännön taidot. Käytössä on uusin kalusto, muun muassa puhdistus- ja pelastusajoneuvot, puhdistuskontit, suojelutiedusteluajoneuvot sekä henkilökohtaiset sammutus- ja suojapuvut.

Pioneerijoukoilla viitataan usein nimenomaan pioneeriaselajin alahaaraan, taistelupioneereihin, jotka toimivat taistelukentällä usein jalkaväen tehtävissä. Heidän tehtäviinsä kuuluu pioneeritoiminta ns. tulen alla, eli he esimerkiksi avaavat miinoituksiin henkilöille tai ajoneuvoille kulku-uran kokoisen aukon tai rakentavat kalustosillan tai pikaisen kappaletavarasillan. Kun rintamaa on saatu työnnettyä eteenpäin, raivaus- ja siltajoukkueet poistavat koko miinakentän ja rakentavat pysyvämmän sillan. Vastaavasti taistelupioneerit myös tekevät pikasulutteita perääntymisvaiheessa. Monissa armeijoissa taistelupioneereja on käytetty raskaana jalkaväkenä, esimerkiksi toisessa maailmansodassa Saksan armeijan pioneerit tukivat jalkaväkeä hyökkäyksessä liekinheittimin tai muilla raskailla jalkaväen aseilla. Vaikka nykyajan moottoroiduissa armeijoissa pioneeritoiminta on hienostunut enemmän tekniseen muiden aselajien tukemiseen erikoiskalustolla, on taistelupioneerien tehtävä säilynyt jalkaväen rinnalla sitä tukemassa.

Suomen kieleen sana tuli vuonna 1918 jääkärien mukana Saksasta. Se kirjoitettiin ja lausuttiin vuoteen 1922 asti pioniiri, sitten pionieeri ja vuodesta 1927 on käytetty nykyistä muotoa pioneeri. Talvisotaa ennen pioneerijoukot ja viestijoukot muodostivat yhteisen teknillisen aselajin ranskalaisen mallin mukaan, mutta ennen talvisotaa aselajit erotettiin toisistaan 18. lokakuuta 1939 puolustusministeri Juho Niukkasen päätöksellä. Aselajin koulutuksen tasoa valvovana sekä aselajien kehittämisestä ja suorituskyvystä vastaavana korkeimpana upseerina toimii pioneeri- ja suojelutarkastaja, aikaisemmin pioneeritarkastaja. Aikaisemmin Korian varuskunta-alueella toiminut Pioneerimuseon ensimmäinen vaihe avattiin 30. heinäkuuta 2006 Miehikkälässä. Toinen vaihe avattiin yleisölle 30. kesäkuuta 2007. Pioneerimuseo on Suomen vanhin aselajimuseo. Toiseksi vanhin aselajimuseo on Ilmatorjuntamuseo ja kolmanneksi vanhin on Panssarimuseo. Osa aselajimuseoista kuuluu puolustusministeriön vahvistamiin sotahistoriallisiin erikoismuseoihin.

Kirjoittaja, sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo (s. 1967) on pioneeriupseeri, sotatieteiden tohtori ja palvelee Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksella. Hän on aiemmin toiminut pioneeritehtävissä varusmiesten ja opistoupseerien kouluttajana, pataljoonan komentajana ja maavoimien eri johtoportaissa. Mäkitalo on toiminut myös MPKK:n sotahistorian pääopettajana ja Maavoimien tutkimuskeskuksen johtajana. Räjähtävää voimaa 1-2 -teos on selkeästi kirjoitettu tietoteos. Janne Mäkitalon kirjoittama teos on käsittelytavaltaan perusteellinen. Räjähtävää voimaa 1-2 -teoksessa käydään pioneerialan käyttöön liittyvät perusasiat erittäin kattavasti lävitse. Mäkitalon kirjoittamassa teoksessa tarkastellaan suomalaisen pioneeritaktiikan historiallista kehittymistä itsenäisyytemme aikana. Räjähtävää voimaa 1-2 -teos edustaa on aihepiirinsä perusteoksia ja edustaa tarkempaa tieteellistä tutkimustraditiota ja täyttää hyvin paikkansa alansa oppikirjojen joukossa.

Lähteet
Räjähtävää voimaa 1-2
Wikipedia