Historiikit – Oulun Reserviupseerikerho

Oulun Reserviupseerikerho ry:n historia

Oulun Reserviupseerikerho ry:n perustava kokous kutsuttiin sanomalehti-ilmoituksella 22.04.1933 Pohjanmiesten
kerholle keskustelemaan reserviupseerikerhon tarpeellisuudesta ja perustamisesta. Tässä kokouksessa päätettiin
perustaa Oulun Rererviupseerikerho ry. Reserviupseerikerhoon liittyi jo tässä perustavassa kokouksessa noin 30 jäsentä.

Ensimmäinen johtokunta (eli hallitus) sai perustamiskokouksessa seuraavan kokoonpanon:
Puheenjohtaja: kapteeni H. Nieminen.
Varapuheenjohtaja: kapteeni E. Kärnä.
Sihteeri: insinööriluutnantti A. Ruuska.
Taloudenhoitaja: insinööriluutnantti A. Ruuska.
Jäsenet: kapteeni J. Kara, insinööriluutnantti E. Viljo, vänrikki O. Piikivi ja vänrikki A. Takalo.

Sankarivainajat:
Suomen sodat vuosina 1939-1945 vaativat Oulun Reserviupseerikerholta raskaat uhrit. Kerhon jäsenistä kaatui 56 reserviupseeria, heistä 7 kaatui talvisodan aikana ja jatkosodan aikana kaatui 49 reserviupseeria.

Mannerheimristin ritarit:

Korkeimman sotilaallisen tunnustuksen saavutti kaksi Oulun Reserviupseerikerho ry:n jäsentä. Kerhon jäsenistä Mannerheim-ristin ritariksi nimettiin luutnantti Paavo Koli ja vänrikki Arvo Mörö. Lisätietoa kerhon Mannerheim-ristin ritareista: Mannerheim-ristin ritarien säätiö.

Lippu:
Oulun Reserviupseerikerho ry:n ensimmäinen lippu naulattiin ja vihittiin käyttöön 22.03.1953.

Toiminta:

Kerhon toiminta on ollut sen perustamisesta lähtien hyvin vilkasta ja jäsenistön koulutus on alusta alkaen ollut yksi päätoimintamuodoista. Toiminnan käynnistyttyä keskityttiin koulutukseen, jonka tavoitteena oli peruskoulutuksen täydentäminen. Suomen sotien 1939-1945 aikana kerholla ei ollut varsinaista toimintaa. Sota-ajan jälkeen toiminta lähti nihkeästi liikkeelle ja liikkui jopa huhuja reserviupseeritoiminnan lakkauttamisesta. Noina vaikeina vuosina kerhon toimintaan kuului yhteishengen ylläpitäminen. Autettiin vaikeuksiin joutuneiden omaisia ja pyrittiin parantamaan jäsenistön fyysistä kuntoa erilaisin kilpailuin, myös kerhoillat alkoivat tuona aikana. Vasta 1950-luvulla päästiin uuteen nousuun. Vuonna 1950 perustettiin naistoimikunta, joka on ollut suurena apuna varojen keräämisessä. Vuonna 1947 käynnistyneen urheilutoiminnan myötä Oulun Reserviupseerikerhossa kilpailtiin latusuunnistuksessa, suunnistuksessa ja hiihdossa. Ampumaharjoitukset tulivat toimintaan mukaan vasta vuonna 1954 oikeusministeriön myönnettyä siihen luvan. 1960-luvulla mukaan tulivat myös lento- ja jalkapallo, 3-ottelu, uinti, ampumahiihto, partiokilpailut ja prosenttimarssit ja -hiihdot. 1950-luvulla nuoria alettiin innostamaan mukaan kerhon toimintaan ja vuonna 1959 perustettiin nuorten upseerien oma toimikunta ja vuonna 1961 perustettiin Oulun Yliopiston Reserviupseerit. Ehkä Oulun Reserviupseerikerhon monipuolisin kausi ja jäsenmäärän huippu oli 1970-luvun vaihteessa, jolloin edettiin voimakkaasti aatteellisella rintamalla, koulutustoiminnassa ja yleisen johtamistaidon kohottamisessa. Maanpuolustustietouden ja -tahdon levittäminen myös jäsenistön ulkopuolelle vakiintui viime vuosikymmenien aikana.

Upseerimaja Rokuli:
Majan rakentamisesta tehtiin päätös 29.1.1948 ja vihkiminen tapahtui 4.12.1949. Tänään upseerimaja on täysin sähköistetty sisältäen erillisen saunarakennuksen. Majan merkitys, varsinkin toiminnan alkuaikoina oli erittäin suuri, tarjoten sopivan tukikohdan erilaisille kilpailuille, jäsenten hiihtolomille ja eräretkille. Tänä päivänä erä- ja maanpuolustushenkinen Upseerimaja Rokuli tarjoaa raikasta luontoa, loistavia liikuntamaastoja ja omaa rauhaa.