Mannerheim
Kirjailija: Robert Brantberg
Kustantaja: readme.fi
Sidosasu: Sidottu
Julkaistu: 2018
Kieli: Suomi
Sivuja: 440
Carl Gustaf Emil Mannerheim on itsenäisen Suomen historiaan eniten vaikuttanut henkilö. Tämä kirja kertoo kuinka nuoresta häiriköstä tuli itsenäisyytemme vankin takuumies, Suomen marsalkka Mannerheim.
Carl Gustaf Emil Mannerheim (s. 4. kesäkuuta 1867 Askainen – k. 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli kuudes Suomen tasavallan presidentti (1944–1946), Suomen marsalkka ja yksi itsenäisen Suomen historian keskeisistä henkilöistä. Hän myös palveli lähes kolmekymmentä vuotta Venäjän keisarikunnan armeijassa, jossa osallistui Venäjän–Japanin sotaan ja ensimmäiseen maailmansotaan. Hän toimi ylipäällikkönä jokaisessa Suomen itsenäisyyden ajan neljässä sodassa (Vapaussota 1918, Talvisota 1939-1940, Jatkosota 1941-1944 ja Lapin sota 1944-1945) sekä jälkimmäisenä valtionhoitajana Vapaussodan jälkeen. Talvisodan syttyessä 30. marraskuuta Mannerheimista tuli puolustusvoimien ylipäällikkö ja hän perusti päämajansa Mikkeliin. Esikuntapäällikökseen Mannerheim nimitti kenraaliluutnantti Lennart Oeschin. Operatiivisista suunnitelmista vastasi kuitenkin päämajamestarina toiminut eversti Aksel Airo. Mannerheimin läheinen ystävä, kenraaliluutnantti Rudolf Walden toimi päämajan edustajana hallituksessa, jonka jättäessä toimensa Waldenista tuli puolustusministeri toimien aina vuoden 1944 lopulle saakka.
Mannerheim jatkoi joukkoja komentavana ylipäällikkönä myös talvisodan jälkeisen välirauhan aikana ja koko jatkosodan, josta ajasta hän vietti suurimman osan Mikkelissä ja teki ajoittain tarkastuksia rintamalla. Jatkosodan lopulla elokuussa 1944 Mannerheimistä tuli presidentti. Mannerheimista tuli eduskunnan säätämällä poikkeuslailla presidentti 4. elokuuta 1944. Presidentti Mannerheim sanoutui irti presidentti Rytin allekirjoittamasta erillisrauhan solmimisen kieltävästä sopimuksesta ja suostui aselepoon Neuvostoliiton kanssa. Mannerheimin nauttiman luottamuksen katsottiin varmistavan, ettei Neuvostoliiton kanssa käytyjä neuvotteluja pidettäisi petoksena. Lisäksi uskottiin, että Mannerheimin presidenttiys saisi koko armeijan varmasti noudattamaan rauhansopimusta. Syyskuussa 1944 Suomi solmi Moskovan välirauhan Neuvostoliiton ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Tämän jälkeen alkoivat sotatoimet saksalaisten joukkojen häätämiseksi Lapista. Välirauhan solmimisen jälkeen Mannerheim pyrki löytämään Suomen kannalta edullisen ulkopoliittisen ratkaisun. Marsalkka Mannerheim kuoli 83-vuotiaana Lausannessa, Sveitsissä 27. tammikuuta 1951 klo 23.30 (Suomen aikaa 28. tammikuuta 1951 klo 00.30). Kun kuolinsanoma oli saapunut Suomeen, presidentti Paasikivi kertoi radiossa Suomen kansalle Mannerheimin kuolemasta sanoen, että ”yksi Suomen historian suurimmista miehistä ja loistavimmista hahmoista” oli mennyt pois. Mannerheimin arkku saapui Helsinki-Malmin lentoasemalle 2. helmikuuta, minkä jälkeen yleisöllä oli tilaisuus käydä Helsingin tuomiokirkossa osoittamassa kunnioitustaan kahden vuorokauden ajan. Mannerheim siunattiin Hietaniemen sankarihautausmaahan 4. helmikuuta kaikin kunnianosoituksin.
Robert Georg Brantberg (s. 1950, Helsinki) on sotahistorian alalla paljon julkaissut suomalainen tietokirjailija. Erityisen tunnetuksi ovat tulleet hänen Mannerheim-sarjansa ja kenraalielämäkertansa. Sotasankari.fi-sivuston äänestyksessä on Brantbergin kirjoista valittu vuoden sotakirjaksi Kaukopartioritari vuonna 2009, Arnold Majewski – Rukajärven legenda vuonna 2013 ja Tiedustelueversti Reino Hallamaa – Voiton avaimet vuonna 2014. Mannerheim -teos on sopivan lennokasta ja helppolukuista kieltä. Robert Brantbergin kirjoittama teos on sisällöltään informatiivinen ja Mannerheim koko elämäntarina on tuotu elävästi esille. Robert Brantberg teoksessa yhdistyy siten sujuvasti henkilö- ja sotahistoriatiedon yhdistelmä, edustaen kuitenkin historiantutkimuksessa enemmän kuvailevampaa tutkimustraditiota. Mannerheim -teos täyttää siten hyvin paikkansa sotahistoriakirjojen joukossa.
Lähteet
Mannerheim
Wikipedia