Sotamies
Kirjailija: Joona Vuorenpää
Kuvittaja: Taina Leino
Ulkoasu: Taina Leino
Kustantaja: Tammi
Julkaistu: 2020
Sidosasu: sidottu
Painos: 1
Kieli: Suomi
Sivuja: 320
Millaisia uhkia pystymme torjumaan? Mukaansatempaava ja monipuolinen nykyajan Suomen Puolustusvoimia kuvaava teos. Teos keskittyy erityisesti armeijan organisaation, kaluston, tehtävien, taktiikan, koulutuksen, ammattien sekä kokonaissuorituskyvyn esittelyyn.
Puolustusvoimat (ruots. Försvarsmakten) on Suomen asevoimat, jonka tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tämän lisäksi puolustusvoimien tehtävänä on tukea muita viranomaisia pelastustoiminnassa ja järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä sekä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan. Uutena tehtävänä puolustusvoimille säädettiin kesäkuussa 2017 kansainvälisen sotilaallisen avun antaminen. Puolustusvoimien ylipäällikkönä toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Puolustusvoimain komentajana toimi vuodesta 2014 vuoteen 2019 kenraali Jarmo Lindberg. Vuodesta 2019 Puolustusvoimain komentajana on toiminut kenraali Timo Kivinen.
Puolustusvoimat jakautuu kolmeen puolustushaaraan: maavoimiin, ilmavoimiin ja merivoimiin, jotka toimivat pääesikunnan alaisuudessa. Puolustushaarat jakautuvat edelleen joukko-osastoihin, varuskuntiin, sotilaslaitoksiin ja muihin hallintoyksiköihin, joita voi toimia myös suoraan pääesikunnan alaisuudessa. Hallinnollisesti puolustusvoimat on puolustusministeriön alainen. Sisäministeriön alainen rajavartiolaitos ei kuulu puolustusvoimiin, mutta sen henkilöstö ja materiaali voidaan erillisellä päätöksellä liittää puolustusvoimiin poikkeusoloissa, esimerkiksi sotilaallisen konfliktin uhatessa.
Puolustusvoimat ylläpitää kaikissa oloissa sotilaallista valmiutta ja kehittää sitä. Normaalioloissa puolustusvoimien keskeisimpänä tehtävänä on suorituskykyjen kehittäminen ja ylläpito, mikä käsittää asejärjestelmien ja muiden suorituskykyjen suunnittelun, hankinnan, ylläpidon ja poiston sekä näitä käyttävien joukkojen tuottamisen. Ilmavoimien ja merivoimien keskeisimpänä tehtävänä on myös rauhan aikana aluevalvonta ja mahdollisten alueloukkausten torjunta. Puolustusvoimat perustuu Suomessa kaaderijärjestelmään, jossa vain osa sotilashenkilöstöstä on palkattua kantahenkilökuntaa ja suurimman osan sodanajan kokoonpanosta muodostavat reserviläiset. Joukkotuotannossa koulutetuista sodanajan joukoista valtaosa, 96 prosenttia, koostuu asevelvollisista reserviläisistä. Rauhanaikana palkattuna kotimaan tehtävissä puolustusvoimilla on noin 12 000 henkeä, josta noin kolmasosa on siviilejä tai siviilikoulutuksen saaneita. Varusmiehiä puolustusvoimat kouluttaa vuosittain 22 000.
Nykyinen sodan ajan joukkojen vahvuus on 280 000 sotilasta. Nämä jakautuvat periaatteellisesti valmiusjoukkoihin ja täydennysjoukkoihin. Valmiusjoukkoja ovat valmiusosastot ja -yksiköt, joissa palvelee kantahenkilökuntaa ja varusmiehiä, sekä välittömän valmiuden joukot, jotka koostuvat pääosin reserviläisistä. Täydennysjoukkoja ovat operatiiviset joukot, alueelliset joukot ja paikallisjoukot. Sipilän hallitus nosti sodan ajan vahvuutta 50 000 sotilaalla nykyiseensä yhdistämällä sodan ajan vahvuuteen sodan ajan perustamisorganisaation ja lisäämällä vahvuuteen riittävän koulutuksen saaneita varusmiehiä.
Puolustusvoimien kehittäminen perustuu ensi sijassa lähialueilla olevan sotilaallisen kapasiteetin arviointiin, siitä johdettuihin sotilaallisiin uhkakuviin ja mahdollisiin muihin sotilaallisiin uhkiin. Vuonna 2018 puolustusvoimien toimintamenot ovat yhteensä noin 1,9 miljardia euroa. Puolustusmateriaalihankintoihin vuonna 2018 käytettäväksi tarkoitettu määräraha ja valtuudet ovat yhteensä noin 478 miljoonaa euroa. Yhteensä toimintamenoihin ja puolustusmateriaalihankintoihin käytettävä raha vastaa noin 1,1 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Vuosien 2018–2027 puolustusmateriaalihankintoihin varataan 2,3 miljardia euroa. Puolustusvoimista käytetään epämuodollisesti myös nimeä Suomen armeija (lyhenne SA) ja yleisnimitystä armeija tai sotaväki.
Joona Vuorenpää (s. 1967) on helsinkiläinen valtiotieteen maisteri ja reservin majuri. Hän työskentelee turva-alalla johtotehtävissä. Vuorenpää on toiminut YK-rauhanturvaajana Etelä-Libanonissa 1994-1996 ja vuodesta 1996 aktiivireserviläisenä pääkaupunkiseudun operatiivisissa esikuntatehtävissä. Hänen aiemmat tietokirjansa ovat Kellomies (Tammi, 2011), Prätkämies (Tammi, 2013) ja arvoteos Ajan mestarit (Tammi, 2016). Sotamies -teos on helposti omaksuttavaa yleistajuista kieltä ja edustaa aihepiirinsä tarkkaa vankkaa tutkimustraditiota. Tammen julkaisema Puolustusvoimien esittely ja analyysi käsittelee itsenäisen Suomen puolustusvoimien tätä vuosituhatta ja myös tulevaisuutta.
Lähteet
Sotamies
Wikipedia