Vuoden 1918 helmikuussa marssi jääkärikoulutuksen läpikäynyt Einari Kärnä paraatikatselmuksessa Vaasan torilla. Torin laidalla seisoi yleisön joukossa eräs teinityttö sisaruksineen. Näiden kahden henkilön elämäntarinat eivät myöhäisemmässä historiankirjoituksessa kohdanneet muuten, kuin että molempien lapsenlapset olivat läsnä Oulun Reserviupseerikerhon Jääkäripaltaljoona 27:n historiaa käsitelleessä jäsenillassa. Toinen heistä oli illan esitelmöitsijänä, toinen kuulijana.
Jääkärimajuri Kärnän tyttärenpoika Heikki Ketola valotti kiehtovalla tavalle kuulijoille sekä ukkinsa, että JP27:n vivahteikkaita vaiheita aina nuorten miesten värväyksestä alkaen. Moni Saksaan Lockstedtin koulutuskeskukseen päätyneistä oli kuvitellut lähtevänsä lyhyelle partioleirille lähimaisemiin, mutta retki muuttuikin usean vuoden mittaiseksi palvelukseksi eri sotatantereilla. Jääkäreillä on kiistatta ollut merkittävä rooli itsenäisen Suomen alkuvaiheissa sekä itsenäisyyden turvaamisessa myöhäisempien vuosien myllerryksissä. Heidän muistoaan ja perinteitään vaalii Jääkäripatajoona 27:n Perinneyhdistys.
Heikki Ketola pitää esitelmää
