Sisällissodan ääniä
Alaotsikko: Kaikuja punaiselta ja valkoiselta puolelta
Toimittaja: Juri Nummelin
Kustantaja: Art House
Julkaistu: 2018
Sidosasu: sidottu
Kieli: suomi
Sivuja: 262
Sisällissodan ääniä kokoaa kirjallisia kaikuja vuodelta 1918. Mukana on aikalaistekstejä sotakevään pyörteistä sekä myöhempiä kirjoituksia ajan tunnelmista. Kirjan ytimenä ovat kaunokirjalliset katkelmat, novellit ja muistelmat. Toisenlaista ajankuvaa luovat puheet eduskunnasta, uutiset, julistukset sekä yksityiskirjeet. Mukana on myös runomuotoiset ohjeet lautapelille, joka ilmestyi vuoden 1918 joulumarkkinoille – joulupöydissä myös punaisilla oli mahdollisuus voittaa. Äänensä saavat kirjassa kuuluviin muun muassa Juhani Aho, Kaarlo Uskela, Edvard Valpas, Santeri Alkio, Jarl Hemmer, Jussi Raitio, Kössi Kaatra ja Aleksandra Kollontai. Heidän kirjoituksensa yhtyvät moniääniseksi kuoroksi, punoutuvat punavalkoiseksi kudelmaksi.
Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Senaatin asevoimina olivat valkoiset joukot ja kansanvaltuuskunnan joukkoina Suomen punainen kaarti, punaiset. Ulkovalloista Neuvosto-Venäjä tuki punaisia ja Saksan keisarikunta valkoisia. Sisällissota oli osa ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa valtiollista ja yhteiskunnallista murrosvaihetta Euroopassa. Vuonna 1917 maailmansota johti Venäjän keisarikunnan hajoamiseen ja poliittiseen taisteluun vallasta sekä lopulta Venäjän sisällissotaan. Venäjän romahduksen seurauksena keisarikunnan osa, Suomen suuriruhtinaskunta, julistautui itsenäiseksi Suomeksi 6. joulukuuta 1917, mutta suomalaisen yhteiskunnan sisäisten jännitteiden korostuminen ja purkautuminen, valtiovallan hajoamisen kautta, johti vuoden 1917 kuluessa valtapoliittiseen ja sotilaalliseen kriisiin, jonka seurauksena maahan muodostui kaksi, aseistetuilla joukoilla varustautunutta valtakeskusta.
Kriisi huipentui tammikuun lopussa vuonna 1918 sisällissotaan punaisten ja valkoisten välillä. Punaiset hallitsivat Etelä-Suomea, valkoiset Keski- ja Pohjois-Suomea. Molempien osapuolten sotilaallinen vahvuus oli noin 80 000 sotilasta. Venäjä tuki suomalaisia punaisia pääosin luovuttamalla punakaarteille aseita. Saksan armeija tuki valkoisia hyökkäyksellä Etelä-Suomeen, noin 13 000 sotilaan vahvuisin joukoin. Sodan ratkaisutaistelut käytiin Etelä-Suomen kaupungeissa maalis-huhtikuussa 1918; valkoiset joukot valtasivat Tampereen ja Viipurin, saksalaiset joukot valtasivat Helsingin ja Lahden. Punaisten hyökkäysvaihe helmikuussa 1918 päättyi lähes täydelliseen epäonnistumiseen. Sisällissota päättyi valkoisen Suomen ja Saksan armeijan voittoon. Venäjän valtakausi päättyi Suomessa, mutta maa siirtyi keisarillisen Saksan valtapiiriin maailmansodan loppuajaksi. Saksan hävittyä suursodan suomalaisten joulukuussa 1917 saama itsenäisyys astui täysimääräisenä voimaan. Tällöin luovuttiin myös hankkeista muuttaa Suomi kuningaskunnaksi; maan valtiomuodoksi tuli tasavaltainen demokratia Euroopan läntisten suurvaltojen myötävaikutuksella.
Sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet poikkeuksellisen pitkäkestoiset. Kuten usein käy kansojen sisäisissä valtataisteluissa, sodan aikana ja sen jälkeen esiintyi laajamittaista terroria. Sotatoimien ollessa käynnissä molemmat osapuolet syyllistyivät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Sodan kuluessa punaisten käsissä kuoli 1424 valkoista teloitettuna, 4 kuoli vankileirillä. Valkoisten käsissä kuoli 7370 punaista teloitettuna, 11 652 kuoli vankileirillä, suurin osa sotatoimien jo päätyttyä, sillä punaisten tai punaisiksi epäiltyjen vangitseminen ja teloittaminen jatkui laajamittaisesti vielä viimeisten taistelijoiden antauduttua. Kaikkiaan sisällissota vaati noin 38 000 uhria. Heistä noin 75 prosenttia oli punaisia, joita menehtyi eniten teloituksissa sodan aikana ja sodan päätyttyä vankileireillä nälkään ja tauteihin. Varsinaisissa taistelutoimissa menehtyi lähes yhtä paljon sekä punaisia että valkoisia. Terrorin uhreista vähemmistö oli valkoisia, ja myös Venäjän kansalaisia teloitettiin. Sodan muut uhrit olivat lähinnä taisteluissa kaatuneita saksalaisia ja venäläisiä sotilaita.
Sisällissota syvensi Suomen kansan kahtiajakoa. Voittanut osapuoli katsoi yhteiskunnan huonoimman aineksen nousseen Venäjän tuella kapinaan laillista hallitusta vastaan, joten hävinneisiin suhtauduttiin pitkälti kriminaaleina. Ensimmäisen maailmansodan lopputulos vahvisti kuitenkin maltillisten ja laaja-alaiseen kansalliseen ajatteluun suuntautuneiden väestöryhmien asemaa yhteiskunnassa. Tämä mahdollisti hitaan eheytymisen väestöryhmien kesken.
Juri Nummelin on turkulainen kirjallisuuden moniottelija, joka on koonnut kirjoja niin vanhasta vihapuheesta kuin aikuisten saduistakin. Sisällissodan ääniä -teoksen sisältämät tekstit on hyvin osuvasti ja tasapuolisesti valittu. Juri Nummelin käsittelytapa on kronologinen, jakautuen ennen taisteluja, taistelujen aikaan ja taisteluiden jälkeen käsittelylukuihin. Teoksen tekstit tuodaan esille alkuperäisessä kirjoitusasussaan, ilman mitään muutoksia. Niiden arviointi jää siten lukijan oman arvion, odotusten ja arvomaailman varaan. Lukiessa kannattaa välillä pysähtyä miettimään. Sisällissodan ääniä -teosta lukiessaan kannattaa tietenkin muistaa niiden olevan oman aikansa ilmentymiä, aikaansa sidottuina kertovat menneestä nykyhetkeen. Mielenkiintoisia lukuhetkiä!
Lähteet
Sisällissodan ääniä
Wikipedia