Sota Venäjällä, Venäjä sodassa
Kirjailija: Pertti Luntinen
Kustantaja: SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA
Sarja: SKS:n toimituksia (osa 1159)
Sidosasu: Nidottu
Julkaistu: 2015
Kieli: Suomi
Sivuja: 1037
Sota on koetellut Venäjää sen historian alusta lähtien. Milloin ovat venäläiset lähteneet valloittamaan Aasian maita, milloin taas läntisiä naapureitaan. Kun Venäjä on ollut heikko ja hajanainen, ovat skyyttalaiset, tataarit, turkkilaiset, puolalaiset, saksalaiset, ruotsalaiset ja joukon jatkona suomalaisetkin hyökänneet maahan tuoden hävitystä, orjuutta ja kuolemaa. Venäjän tsaari, keisari tai pääsihteeri on koettelemuksista selvitäkseen pannut kansan yrittämään kaikkensa hintaa laskematta ja uhreja säikkymättä. Kansanvaltaa ei sodan uhatessa ole haikailtu, talonpojat ovat ruokkineet sotaväen ja työläiset takoneet aseita. Sota Venäjällä Venäjä sodassa on ensimmäinen kattava, kaikki venäläisten käymät sodat sisältävä teos aiheesta. Taistelut, sotavalmistelut ja sotien seuraukset on kirjassa kerrottu yleistajuisesti ja asiallisesti. Millään muulla kielellä ei ole ilmestynyt vastaavanlaista esitystä. Kirjaa täydentää runsas kartta-aineisto, kattava kirjallisuusluettelo ja hakemisto.
Itäslaavit alkoivat levittäytyä Venäjän alueelle 500- ja 600-lukujen tienoilla. Kiovan Venäjäksi kutsuttu valtio ilmaantui 800-luvulla ja omaksui kristinuskon vuonna 988. Kiovan Venäjää seurasi valtakeskittymänä Moskovan ruhtinaskunta. Moskovan Venäjä muodostui vuonna 1478, kun Moskovan ruhtinaskunta ja Novgorodin niin sanottu ruhtinaskunta olivat yhdistyneet. Moskova oli valloittanut alaisuuteensa myös useita muita ruhtinaskuntia. Moskovan Venäjä syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547. Myöhemmin 1700-luvulla perustettiin huomattavasti laajempi Venäjän keisarikunta, joka ulottui Puolan alueelta aina Tyynelle valtamerelle saakka. Venäjästä tuli maailmanlaajuinen valtatekijä keisarikunnan aikoihin (1700-luvulta vuoteen 1917 asti), ja se perusti myöhemmin Neuvostoliiton, maailman ensimmäisen ja suurimman perustuslailtaan niin sanotun sosialistisen valtion (vuodesta 1917 vuoteen 1991). Nykyinen Venäjän federaatio perustettiin Neuvostoliiton hajotessa ja jakautuessa useiksi valtioiksi vuonna 1991, ja se peri Neuvostoliiton oikeussubjektin aseman. Venäjä on Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen ja on Itsenäisten valtioiden yhteisön johtojäsen. Se on yksi viidestä virallisesti ydinasevaltioksi tunnustetusta maasta, ja sillä on yhdessä Yhdysvaltain kanssa maailman suurimmat ydinasevarastot. Venäjä, virallisesti myös Venäjän federaatio on kahteen maanosaan ulottuva valtio, joka käsittää suurimman osan pohjoisen Euraasian alueesta.
Suurin Venäjän käymistä sodista on, Sota Venäjällä, Venäjä sodassa -teoksen mukaan, tietenkin osallistuminen Toiseen maailmansotaan ja edellisen sotatapahtumat maailmansodan itärintaman alueella. Itärintama oli toisen maailmansodan aikana Keski- ja pääasiassa Itä-Euroopassa käytyjen sotatoimien nimitys, jota käytetään rinnakkain Länsi-Euroopassa sijainneen länsirintaman kanssa. Itärintamalla vastakkain olivat Saksa liittolaisineen ja Neuvostoliitto 22. kesäkuuta 1941 ja 2. toukokuuta 1945 välisenä aikana. Saksan alkuperäisen hyökkäyssuunnitelman, operaatio Barbarossan, tavoitteena oli luoda edellytykset idän yleissuunnitelman toteuttamiselle työntämällä Neuvostoliiton puna-armeija niin sanotulle A–A-linjalle eli Arkangelista aina etelään Astrahaniin jatkuvalle linjalle. Kesän ja syksyn 1941 nopea salamasota (kolmen armeijaryhmän ja neljän panssariarmeijan voimin) ja Saksan Wehrmachtin eteneminen pysähtyi kuitenkin Moskovan ja Leningradin edustalle marras-joulukuussa 1941. Talvella 1941–1942 Neuvostoliiton puna-armeijan tekemät vastahyökkäykset pakottivat Saksan Wehrmachtin noin 320 kilometriä länteen ja asettumaan tiukkaan siilipuolustukseen. Seuraavan kesän 1942 aikana saksalaisten eteneminen alkoi uudelleen itärintaman eteläosassa: Ukrainan ja Kaukasian suunnalla. Sodan käännekohdaksi muodostuivat Stalingradin taistelu syksyllä 1942 ja talvella 1942–1943, jossa Saksan 6. armeija jäi saarroksiin ja tuhottiin kaupungissa ja sen ympäristössä sekä kesällä 1943 käyty Kurskin mutkan taistelu (sotahistorian suurin panssaritaistelu). Saksalaiset ajettiin sitten vuosien 1943 ja 1944 aikana pois miehittämiltään Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan alueilta. Kesällä 1944 Neuvostoliiton puna-armeijan toteutti Operaatio Bagration eli massiivisen hyökkäyksen Saksan keskustan armeijaryhmää vastaan. Operaatio Bagration on yksi sotahistorian massiivisimpia hyökkäysoperaatioita, siihen otti osaa yli kaksi miljoonaa sotilasta, 4 000 panssarivaunua ja 24 000 tykkiä. Operaation lopputuloksena Saksan keskustan armeijaryhmä vetäytyi Neuvostoliiton alueelta Puolan alueelle. Vuoden 1945 alussa aloitetussa Veiksel–Oder-operaatiossa puna-armeija tunkeutui Saksan sydänmaille valloittaen pääkaupunki Berliinin huhtikuun lopussa 1945. Itärintama on siten maailman sotahistorian suurin sotarintama niin maantieteellisen ja ajallisen pituuden kuin armeijoiden miesvahvuuden ja menetettyjen ihmishenkienkin osalta. Itärintaman tapahtumat johtivat Neuvostoliiton nousuun teolliseksi ja sotilaalliseksi supervallaksi lähes 50 vuoden ajaksi, Saksan jakamiseen neljään miehitysvyöhykkeeseen sekä jakautumiseen Saksan liittotasavaltaan ja Saksan demokraattiseen tasavaltaan, Berliinin jatkuvaan miehitykseen sekä monien Itä- ja Keski-Euroopan maiden miehitykseen ja kansandemokratioiden syntymiseen. Lisäksi sodan seurauksena Puolan valtionalue siirtyi 200 kilometriä länteen Saksan hallussa pitämään Itä-Preussiin kuin myös Yhdysvaltain jatkuvaan sotilaalliseen läsnäoloon Länsi- ja Keski-Euroopassa Neuvostoliiton uhan torjumiseksi.
Sota Venäjällä, Venäjä sodassa -teos on kansantajuista ja sujuvaa kieltä. Tampereen yliopiston emeritusdosentti Pertti Luntisen asiantunteva neutraali teksti, teoksen kattava kartta-aineisto ja kuvitus ovat hyvin tasapainossa ja tukevat teoksen lukemista. Sota Venäjällä, Venäjä sodassa -teoksessa on lukijalle erittäin yksityiskohtainen sisällysluettelo, kirjallisuusluettelo ja lopussa hakemisto, joitten avulla teosta on helppo käyttää myös hakuteoksena tai palata jo aiemmin luettuihin kohtiin. Tampereen yliopiston emeritusdosentti Pertti Luntisen kirjoittama erittäin laaja teos on sisällöltään erittäin informatiivinen ja Venäjän 1000-vuotinen historia sotineen (muun muassa Napoleonin sodat vuosina 1792-1815, Ensimmäinen maailmansota vuosina 1914-1918 ja Toinen maailmansota vuosina 1939-1945) ja taisteluineen on tuotu kiitettävästi esille. Sota Venäjällä, Venäjä sodassa -teos edustaa siten historiantutkimuksessa tinkimätöntä tieteellistä tutkimustraditiota ja on aihepiirinsä Venäjän sotahistorian perusteoksia, yliopistotason oppikirjaksikin sopiva. Emeritusdosentti Luntisen teos täyttää siten erinomaisesti paikkansa sotahistoriantutkimusten joukossa.
Lähteet
Sota Venäjällä, Venäjä sodassa
Wikipedia