Mannerheim 1867-1951
Alaotsikko: Marski ruotsalaisin silmin
Kirjailija: Magnus Ullman
Kääntäjä: Jyrki K. Talvitie
Kustantaja: Minerva
Julkaistu: 2017
Sidosasu: sidottu
Kieli: suomi
Sivuja: 279
Näyttävä kuva- ja tietoteos marsalkka Mannerheimista sellaisena, kuin hänet länsinaapurissamme tunne-taan. Teos esittelee 30 tärkeää vaihetta Mannerheimin elämän ja uran varrelta ja kertoo, mikä teki hänestä suurmiehen ja kansallisen symbolin. Suomalaiselle lukijalle harvinaisia näkökulmia ovat muun muassa Ruotsin perintöprinssi Kustaa Aadolfin Suomen-vierailut syksyllä 1941 ja keväällä 1942 ja hänen neuvottelunsa marsalkan kanssa. Mielenkiintoinen on myös ruotsalainen näkökulma vuoden 1948 tapahtumiin: Magnus Ullman arvioi, että Suomi oli hyvin lähellä samanlaista vallankaappausta kuin mikä toteutettiin sodan jälkeen Itä-Saksassa, Puolassa, Tšekkoslovakiassa, Unkarissa, Romaniassa ja Bulgariassa. Kriittisessä tilanteessa levitettiin muun muassa huhua, jonka mukaan nyt jo yli 80-vuotias Mannerheim ei olisikaan mennyt Sveitsiin hoitamaan terveyttään vaan perustamaan pakolaishallitusta kommunistien vallankaappauksen varalta. Näyttävä, nelivärinen kirja sisältää yli 160 valokuvaa, maalausta ja karttaa. Kirja sopii hyvin myös Suomen 100-vuotisjuhlavuoden lahjakirjaksi.
Carl Gustaf Emil Mannerheim (s. 4. kesäkuuta 1867 Askainen – k. 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli kuudes Suomen tasavallan presidentti (1944–1946), Suomen marsalkka ja yksi itsenäisen Suomen historian keskeisistä henkilöistä. Hän myös palveli lähes kolmekymmentä vuotta Venäjän keisarikunnan armeijassa, jossa osallistui Venäjän–Japanin sotaan ja ensimmäiseen maailmansotaan. Hän toimi ylipäällikkönä jokaisessa Suomen itsenäisyyden ajan neljässä sodassa (Vapaussota 1918, Talvisota 1939-1940, Jatkosota 1941-1944 ja Lapin sota 1944-1945) sekä jälkimmäisenä valtionhoitajana Vapaussodan jälkeen. Talvisodan syttyessä 30. marraskuuta Mannerheimista tuli puolustusvoimien ylipäällikkö ja hän perusti päämajansa Mikkeliin. Esikuntapäällikökseen Mannerheim nimitti kenraaliluutnantti Lennart Oeschin. Operatiivisista suunnitelmista vastasi kuitenkin päämajamestarina toiminut eversti Aksel Airo. Mannerheimin läheinen ystävä, kenraaliluutnantti Rudolf Walden toimi päämajan edustajana hallituksessa, jonka jättäessä toimensa Waldenista tuli puolustusministeri toimien aina vuoden 1944 lopulle saakka. Mannerheim jatkoi joukkoja komentavana ylipäällikkönä myös talvisodan jälkeisen välirauhan aikana ja koko jatkosodan, josta ajasta hän vietti suurimman osan Mikkelissä ja teki ajoittain tarkastuksia rintamalla. Jatkosodan lopulla elokuussa 1944 Mannerheimistä tuli presidentti. Mannerheimista tuli eduskunnan säätämällä poikkeuslailla presidentti 4. elokuuta 1944. Presidentti Mannerheim sanoutui irti presidentti Rytin allekirjoittamasta erillisrauhan solmimisen kieltävästä sopimuksesta ja suostui aselepoon Neuvostoliiton kanssa. Mannerheimin nauttiman luottamuksen katsottiin varmistavan, ettei Neuvostoliiton kanssa käytyjä neuvotteluja pidettäisi petoksena. Lisäksi uskottiin, että Mannerheimin presidenttiys saisi koko armeijan varmasti noudattamaan rauhansopimusta. Syyskuussa 1944 Suomi solmi Moskovan välirauhan Neuvostoliiton ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Tämän jälkeen alkoivat sotatoimet saksalaisten joukkojen häätämiseksi Lapista. Välirauhan solmimisen jälkeen Mannerheim pyrki löytämään Suomen kannalta edullisen ulkopoliittisen ratkaisun. Marsalkka Mannerheim kuoli 83-vuotiaana Lausannessa, Sveitsissä 27. tammikuuta 1951 klo 23.30 (Suomen aikaa 28. tammikuuta 1951 klo 00.30). Kun kuolinsanoma oli saapunut Suomeen, presidentti Paasikivi kertoi radiossa Suomen kansalle Mannerheimin kuolemasta sanoen, että ”yksi Suomen historian suurimmista miehistä ja loistavimmista hahmoista” oli mennyt pois. Mannerheimin arkku saapui Helsinki-Malmin lentoasemalle 2. helmikuuta, minkä jälkeen yleisöllä oli tilaisuus käydä Helsingin tuomiokirkossa osoittamassa kunnioitustaan kahden vuorokauden ajan. Mannerheim siunattiin Hietaniemen sankarihautausmaahan 4. helmikuuta kaikin kunnianosoituksin.
Magnus Ullman on tukholmalainen asianajaja, joka päivätyönsä ohella kirjoittaa ja kustantaa historia-aiheisia kirjoja. Mannerheim 1867-1951 -teos on ulkoasultaan mukavan kokoinen ja kuvitus tasokasta. Ullmanin kirjoittama teos esittelee Mannerheimin elämän ruotsalaisten näkökulmasta katsottuna, Suomen marsalkan kolmenkymmenen tärkeän elämänvaiheen välityksellä. Ullmanin kirjoittama teos edustaa aihepiirinsä sekä kuvailevaa että tieteellistä tutkimustraditiota ja täyttää erittäin hyvin paikkansa sotatieteellisten tutkimusten joukossa. Mannerheim 1867-1951 -teosta voi kuitenkin suositella kaikille reserviupseereille: sotahistorian tuntemus auttaa oman johtamisen kehittämisessä.
Lähteet
Mannerheim 1867-1951
Wikipedia